VALIKKO

A-poikien huikean kauden päätös – päävalmentaja Ruuskasen mietteitä finaalisarjasta

A-poikien huikean kauden päätös – päävalmentaja Ruuskasen mietteitä finaalisarjasta

Viime keskiviikkona Classic voitti historiansa toisen A-poikien Suomen mestaruuden, kun joukkue kukisti Steelersin finaalisarjassa suoraan 3-0.

Voitto varmistui joka pelissä kolmansien erien vahvalla esityksellä.

A pelasi pudotuspelejään maaliskuun 9. päivästä huhtikuun 11. päivään, yhteensä 11 ottelua. Tiukimman vastuksen sille antoi välierissä viime kauden mestari TPS, vaikkakin SPV ja Steelers kamppailivat vahvasti joukkuetta vastaan omissa sarjoissaan.

Päävalmentaja Simo Ruuskanen, ASM-kausi 2017-18 on nyt päättynyt ja joukkue voitti himotun Suomen mestaruuden viikko sitten. Millä fiiliksillä olet nyt?
Fiilikset on samalaiset kuin viimeisen finaalin jälkeen eli onnellinen ja tyhjä olo. Meikäläisen ei enää tarvitse täällä rakentaa uutta juttua, joten sekin saattaa vaikuttaa siihen. Sanotaan näin, että juhlahumusta on juuri ja juuri selvitty.

Miten joukkue on juhlinut voittoaan?
Railakkaasti, mutta fiksusti. Kun keskiviikkona pelit päättyivät, niin siinä meni muutama päivä juhlafiiliksissä. Korostan erityisesti, että juhlittiin fiksusti.

Finaalisarjassa joukkue saavutti ensimmäisestä pelistä Tampereella 7-2 voitto, toinen koitos Hämeenlinnassa merkattiin meille 8-1 ja kolmannessa ottelussakin edelleen selvä 8-3 tulos. Miten analysoit finaalisarjan otteluita?
Vaikka lukemat olivat selkeät, niin jos katsellaan tuloksen taakse tai tuloksiin kahden erän jälkeen, niin kaikissa peleissä me oltiin vain maalin johdossa. Sillä tavalla oli tiukkaa. Varsinkin viimeinen peli oli jännittämistä meiltä, mutta selvänumeroisia voittoja eikä missään vaiheessa eikä missään pelissä tuntunut, että oltaisiin oltu isossa pinteessä. Keskiviikon peli kotona tulos 0-2 ekan erän jälkeen ei ollut paras mahdollinen tilanne, mutta tiedettiin, että ollaan parempia. Näin oli joka pelissä, vaikka oli tasaista, niin uskottiin, että ollaan parempia.

3-0 tulos kertoo paljon joukkueen vahvuudesta ja sitoutumisesta yhteiseen tavoitteeseen. Otteluiden sisällä oli kuitenkin nähtävillä myös jännittyneisyyttä ja sekavaa peliä. Millä tavoin onnistuitte nostamaan joukkueen niistä pois ja saamaan oman pelinne taas uomiinsa?
Se oli vain luottoa omaan tekemiseen ja omiin vahvuuksiin. Musta tuntuu, että pojatkin näkivät, että kaikkien toisten erien aikana, että me pystytään vähän parempaan. Steelers taisteli sitkeästi aina pari erää, mutta jotenkin kolmannessa erissä tuli lopullinen ratkaisu, mikä meni meille. Oltiin aina sen verran vahvempia. Toki joissakin peleissä oltaisiin voitu ratkaista vähän aikaisemminkin, varsinkin ensimmäisessä ja toisessa pelissä. Ensimmäisessä pelissä vastustaja oli mukana lähinnä toisen erän ylivoimillaan ja puolusti tiiviisti. Siinä olisi voinut tapahtua meille parempia asioita. Toinen peli oli tietyllä tavalla tasaisin, vaikka maalit menivät niin kuin menivät.

Mitkä tekijät ratkaisivat mestaruuden Classicille?
Meillä oli parempi joukkue. Kaikki mitä me oltiin tehty ja harjoiteltu olivat kokonaisuudessaan paremmin. Oltiin parempi joukkue, henkisesti vahvempi ja me haluttiin, en tiedä enemmän, mutta todella paljon voittoa. En tiedä, mutta oliko Steelers jo tyytyväinen finaaleihin pääsyyn. Meillä taas oli taustalla viime vuoden finaalitappio. Meillä valmentajilla ei ollut missään vaiheessa fiilistä, että pojilla olisi masut täynnä.

Classic pelasi kauden aikana, varsinkin sen alkupuolella vaihtelevasti, mutta kausi oli lopulta selvästi nousujohteinen. Mitä se kertoo joukkueesta?
Se kertoo hyvää, kun henkinen paine tulee kovemmaksi, mitä lähemmäksi mennään huipennusta. Joukkue oli kovaa työtä tekevä. Oli tiedossa, että me saatetaan mennä pitkälle, mutta se ei näkynyt joka runkosarjan pelissä nälkänä, miten se näkyi pleijareissa. Se korostui siellä. Runkosarjassa otteissa oli hieman ailahtelevaisuutta. Pitää muistaa, että kauden alussa lyötiin yhteen kaksi eri ryhmää eikä kasvuprosessi tule kuukaudessa, mutta joukkueen yhteen hitsaantuminen onnistui todella hyvin.

Suomen mestaruus on loistava saavutus, jota harva pelaaja ja valmentaja saa kokea uransa aikana. Miten arvioit joukkueen toimintaa kokonaisuutena? Miten onnistuimme?
Kokonaisuus on isoin asia meidän tekemisessä. Joukkue, lajivalmennus, fysiikka- ja maalivahtivalmennus, huolto, joukkueenjohto ja tiedotus. Tämä kaikki oli uskomattoman hyvää. Matkalla mietin ja veikkaan, että monella liigajoukkueellakaan ei ole näin hyvää ja toimivaa organisaatiota. Huikea ryhmä!

Kapteenisto oli myös huikea, niin kuin koko joukkue. Vine C-kipparina, kauhea kokemus ja rauhallisuus. Viljo taas forssalaisena toi ryhmään hieman erilaista huumoria, josta aloin myös itse tykätä kovasti. Hemppis toi positiivista raivoa, varsinkin play offs -peleissä. Suoraniemen Antti oli kapteenistossa mukana, mutta hän joutui jättämään leikin kesken aikaisemmin. Kokonaisuudessaan helposti lähestyttävä kapteenisto ja sen kanssa oli erittäin helppoa tehdä yhteistyötä.

Kausi sisälsi peleissä ja sen ohessa monia ikimuistoisia hetkiä: Classic tekee hyvää -kampanjan yhteydessä joukkue keräsi rahaa Roosa nauhalle ja urheiluvälineitä Hopelle. Akatemia sai myös Valio akatemian stipendin. Joulukuussa C teki yhdessä EräViikinkien kanssa salibandyhistoriaa, kun niiden välinen runkosarjaottelu päättyi jatkoajan ja rangaistuslaukausten jälkeen 1-0 tulokseen. Joulutauon aikana pelattiin TalviClassico Hämeenkyrössä, mikä tiivisti joukkuetta lisää. Keväällä Singaporen maajoukkuepelaaja vieraili kuukauden ajan joukkueen treeneissä.
Miten nämä hommat ovat edistäneet joukkueen yhtenäisyyttä ja yhdessä tekemistä?
En osaa määritellä, että miten, mutta niissä ovat näkyneet pojat, joukkue, joukkueenjohto, huolto ja vanhemmat ja se, että he ovat tehneet hommia. Kaikki ovat olleet yhdessä ryhmässä, joka luo hienon family-hengen.

Tämä kausi jää toistaiseksi viimeiseksi Classicissa. Millaisin ajatuksin lähdet kohti Baselia?
Hyvillä mielin, mutta vähän haikeeta on. Pitää muistaa, että valmentamisessa uusiutuminen niin joukkueelle kuin valmentajallekin on tärkeää. Uskon ja tiedän, että täällä asiat ovat hyvin ja sen takia voin hyvillä mielin lähteä. Mahtavaa oli, että -99 eli niiden joiden kanssa täällä aloitin ja voitettiin Suomen mestaruus C-pojissa, niin saivat nyt jonkinlaisen kruunun A-junnuista. Toki toivon, että näin käy myös seuraavana kahtena vuotena myös. Olen tyytyväinen, että näin heidän kanssaan mestaruuden.

Millaisen perinnön haluat jättää Classicille?
Uskon, että se toteutuu täällä oikein mainiosti. Se on päivittäisten asioiden hyvin tekeminen ja positiivinen ja kannustava ilmapiiri, missä on paljon huumoria ja on se sitten peräisin Lappeenrannasta tai Oulusta, niin sillä ei liene niin väliä.

Mitä jäät kaipaamaan täältä eniten?
Tietysti koko yhteisöä. Jos mennään vähän pienempään, niin helppous tehdä hommia. Täällä on seuran ja taustojen puolesta toiminut kaikki kovin mainiosti. Veikkaan, että näin ei ole kovin monessa muussa paikassa.

Pidetään positiivinen fiilis kaikessa eikä murjoteta. Mennään reippaasti eteenpäin ja tehdään hommia hymyillen!

Lopuksi on vielä kiitosten aika. Kausi on ollut ikimuistoinen ja lopputulos, Suomen mestaruus, on hieno saavutus.

Kiitos kaikille pelaajille valtavasta kasvusta ja kehittymisestä yksilöinä, urheilijoina ja joukkueena. Sitoutumisenne ja motivoitumisenne työntekemiseen yhteisen tavoitteen hyväksi on ollut ainutkertaista. Erityiskiitos etenkin teille Valtteri, Viljo, Tuukka, Eetu, Oskari ja Tommi! Omalla asenteellanne ja tekemisen tasolla näytitte hyvää mallia nuoremmille. Nyt junnupelinne ovat ohi, mutta toivottavasti taistelunne jatkuvat uusilla areenoilla myös tulevaisuudessa.

Kiitos sinulle, Simo isolla sinisellä sydämellä tehdystä valmennustyöstä ja valmennustiimin luotsaamisesta. Olet luonut hyvän hengen joukkueeseen ja omalla esimerkilläsi, omistautumisellasi innostanut muita satsaamaan joukkueen hyväksi tehtyyn työhön täysillä. Tsemppiä myös uusiin haasteisiin Baseliin.

Iso kiitos myös Petelle ja Tinkelle. Ilman teitä joukkue ei olisi kasvanut mestariksi. Mäksä, panoksesi poikien fysiikkavalmennuksessa on ollut omaa luokkaansa ja innostavaa. Kuten myös sinun Jori, ohjauksesi ja opastuksesi maalivahdeille. Herneen tuki valmennustiimille ja joukkueenjohdolle on ollut korvaamatonta.

Kiitos vielä Jannelle ja Timolle, kun olette pyyteettömästi huoltaneet ja paikanneet pelaajia sekä kentällä että kopissa. Huollon merkitys kasvoi omiin mittoihinsa kauden edetessä pelien kovetessa.

Kiitos myös teille, Ritva ja Arto, jotka olette järjestelleet innolla joukkueen reissuja ja muita tapahtumia. Matka- ja pelijärjestelyt ovat aina olleet parhaat mahdolliset. Vote ansaitsee suuret kiitokset pelireissujen kuljetuksista.

Kiitos Jarille livekuvauksista ja maalikoosteista. Ilman niitä joukkueen näkyvyys sosiaalisessa mediassa olisi ollut huomattavasti vähäisempää. Kiitos Katriinalle valokuvista. Niistä paljon kiitoksia myös Esalle ja Ossille. Harrille, Jyrille ja Vesalle kiitos avustanne raporttien kirjoittamisessa ja Liisalle kiitos toimihenkilötöistä.

Paljon kiitoksia vielä vanhemmille ja taustajoukoille! Ilman teidän tukeanne ja apuanne kotona ja peleissä joukkueen menestyminen ei olisi ollut mahdollista. Sponsorien tuki on auttanut joukkuetta myös eteenpäin.

Suuret kiitokset myös edelliskausina pelaajien kanssa matkaa tehneille Kisille, Laurille ja Raijalle. Samoin kiitokset vielä Passolle ja koko seuralle.

Lopuksi tiedotus haluaa kiittää erityisesti pelaajia ja valmentajia loistavasta yhteistyöstä ja huikeista hetkistä haastatteluissa! Kiitos vielä joukkueenjohdolle yhteistoiminnasta! Ninalle kiitos avustasi. Nämä kolme kautta ovat olleet hienoa aikaa. Kolme eri joukkuetta, kolme eri mitalia, valtava määrä kohtaamisia ja yhteisiä kokemuksia, jotka ovat olleet vertaansa vailla ja kelpo syy panostaa aikaa joukkueiden hyväksi.

We are family!