Viime vuosina vakiintuneeksi kevään merkiksi on muodostunut se, että Classicin A-juniorit aloittavat playoff-matsien pelaamisen. Niin nytkin, kun vastustajaksi lauantaina 9.3.puolivälieräottelusarjaan asettui Hämeenlinnan Steelers, joka syyskaudella keikkui pitkään sarjan piikkipaikalla, mutta runkosarjan päätteeksi valahti viimeisen playoff paikan ansainneena sijalle 8.
Ottelu aloitettiin kättelemällä vastustajat perinteen mukaan. Seuraavan kerran joukkueet kättelevät vasta kun on selvinnyt jatkoon menijä ja se edellyttää kolmea voittoa keskinäisistä kamppailuista.
Ensimmäisessä erässä paljastui illan juoni. Classic hallitsi peliä ollen enemmän pallollisena ajajan paikalla ja Steelers iski kuin käärmeen kieli aina tilaisuuden koittaessa. Erää oli pelattu reilut kaksitoista minuuttia, kun Classicille avautui yksi erän parhaista maalintekopaikoista, kun hyökkäyskaksikko Juho Pietilä ja Alpo Laitila juonivat tilanteen, jossa pääsivät ylivoimahyökkäykseen yhtä vastustajan puolustajaa vastaan. Steelersin maalivahti onnistui kuitenkin torjunnassaan Laitilan ajauduttua laukaisutilanteessa ehkä liian lähelle maalivahtia. Pelikellon digitaalit ehtivät vieriä tästä noin pari minuuttia, kun Steelers iski ensimmäisen kerran. Pelikello näytti ajaksi 14.13, kun verkko heilahti maalivahti Pietari Jääskeläisen selän takana. Tilannetta edelsi Classicin pallonmenetys omalla puolustusalueella, jonka tilanteen Steelers hyödynsi tehokkaasti ja Jääskeläinen oli mahdottoman tehtävän edessä vastustajan laitahyökkääjän päästessä vapaasti laukomaan lähietäisyydeltä. Ensimmäiselle erätauolle mentiin vastustajan niukan 0-1 johdon merkeissä.
Toiseen erään tuli terästäytynyt Classic ja nyt olennainen muutos ensimmäiseen erään verrattuna oli se, että maalipaikkojen luomisen lisäksi niistä tilanteista alettiin iskeä palloa päätyverkkojen sijasta maaliverkkoihin. Ykskaks peli oli kaksyks, kun toista erää oli pelattu viisi minuuttia ja kaksi sekuntia. Tarvittiin vajaat neljä minuuttia, kun Eerik Lindén iski Classicin ensimmäisen maalin oikealta nurkalta Matias Vaajalan oivallisen syötön päätteeksi. Alunperin tilanne luotiin Aleksi Tuurnan katkaistua syötön keskialueella ja syötettyä pallon nopeasti runkosarjan pistepörssin kakkossijan napanneelle Vaajalalle. Reilu minuutti ehti kulua tästä ja vierailijat keräsivät pallon maalin perukoilta, jonne sen toimitti Otto Kilpi. Vahvan väännön jälkeen laidalta nousten maalin eteen Kilpi laukoi reikäpallon yläkulmaan. Syötön Kilpi sai juonikkaalta Laitilalta, jonka nopeat jalat ja pehmeät kädet aiheuttivat useasti pelin aikana ongelmia vastustajan puolustajille.
Classicin meno näytti tässä vaiheessa vahvalta ja joukkue tuntui saaneen hyvän vaihteen päälle maaliverkkojen heiluttua kahdesti. Seuraavaksi puolustajapari Konsta Tykkyläisen ja Eemeli Akolan yhteistyö tuotti hedelmää, josta koko joukkue pääsi nauttimaan ja saipa siitä myös Classicin kannustusjoukot osansa. Pelikellon näyttäessä aikaa 28.01 oli Tykkyläisen laukoma pallo vastustajan maalissa ja ehkäpä futistermi ”putoava lehti” olisi osuva kuvaus pallon liikeradasta, joka siis yllätti vastustajan maalivahdin. Napakan syötön Tykkyläisen vedolle antoi Akola. Maalin jälkeen seuraava tilastomerkintä tuli taas Tykkyläiselle, tosin nyt jäähyn muodossa. Tykkyläinen ehti tuskin edes istahtaa jäähypenkille, kun Steelers rankaisi. Vain 11 sekuntia ehti kello käydä, kun Steelers hyödynsi ylivoiman ja pallo löysi harmittavasti tiensä Classicin maaliin. Tosin eipä peliaika ehti nyt edes minuuttia hapantua, kun jäähystään suivaantunut Tykkyläinen kuittasi sen maalin muodossa. Tykkyläinen sai pelivälineen pakkipariltaan Akolalta ollessaan selin maalin päin ja siinä ei maalivahti ehtinyt edes kissaa lausumaan, kun Tykkyläinen nopean käännöksen jälkeen oli laukonut pallon ohi hölmistyneen maalivahdin. Toiselle erätauolle lähdettiin tulostaulun näyttäessä 4-2 tilannetta Classicin vahvan ja tehokkaan toisen erän pelin ansiosta.
Innokkaimmat Classicin kannustajat ehtivät jo luulla, että kolmannessa erässä Classic marssii Steelersin yli toisen erän vahvan peliesityksen jälkeen. Luulo ei ole tiedon väärtti on vanha totuus, joka osoittautui todeksi tälläkin kertaa. Hieman reilun kolmen minuutin pelin jälkeen iski Steelers jälleen Classicin pallonmenetyksen jälkeen ja nousi vaanimaan maalin päähän. Classic ei onneksi tilanteesta hämmentynyt kuin lyhyeksi toviksi, kun vastustaja sai hetkellisesti lisäbuustia maalista ja parin vaihdon ajan vei peliä. Sitten taas Classic otti ohjat käsiin ja alkoi jauhamaan omia kuvioitaan vastustajan tyytyessä enimmäkseen varjelemaan omaa maaliaan ja odottamaan mahdollista vastaiskun paikkaa. Reilun kymmenen minuutin tahkoamisen jälkeen tuomaristo vihelsi Steelersille sen ensimmäisen jäähyn. Vastustaja pystyi varjelemaan maalinsa tämän kahden minuutin aikana, mutta kun Classicille tarjoutui toinen ylivoima pelikellon näyttäessä aikaa 55.08, niin nyt jo kolmannen kerran ottelussa kaksikko Tykkyläinen-Akola iski jo tutuksi tulleen kaavan mukaisesti. Akola tarjoili syötön ja Tykkyläinen laukoi millimetrin tarkasti maalin vasempaan yläkulmaan. Tulostaululle lukemat 5-3. Se on siinä, joku saattoi jo luulla. Vajaan minuutin maalin jälkeisen pelin jälkeen otti Steelersin valmennusjohto taktisen kypsästi aikalisän ja tarjoili pelaajilleen näin hankitun 30 sekunnin aikana käärmekeittoa, jolla oli pelin viimeisten minuuttien kannalta olennainen vaikutus. Aikalisän jälkeen Steelersin saatua pallon joukkueen hallintaan siirtyi maalivahti vaihtoaitioon ja kuudes kenttäpelaaja kirmasi pelikentälle. Steelers pyöritti palloa kuuden miehen toimesta tehokkaasti ja kun peliaikaa oli 56 sekuntia jäljellä, niin maskin takaa tullut puolustajan laukaus yllätti hyvän ottelun pelanneen Jääskeläisen. Steelers nousi taas maalin päähän ja nitropurkkia taisi useampikin kaivata katsomossa. Steelersin maalinsuu oli viimeisen minuutin ajan enimmäkseen tyhjänä, mutta lisämaaleja ei enää nähty kummassakaan päädyssä. Näin Classic otti voiton ensimmäisessä joukkueiden välisessä puolivälieräkamppailussa pienimmällä mahdollisella marginaalilla. Voitaneen sanoa, että voitto oli ansaittu sikäli, että Classic vei peliä halliten palloa vastustajaa enemmän sekä pystyen luomaan useampia maalintekopaikkoja kuin vastustaja. Steelers tarjosi kuitenkin erinomaisen vastuksen ja jatkopelit tulevat varmasti tarjoamaan tasokasta ja vauhdikasta salibandyä.
