Otteluennakoksi haastattelin miesten edustusjoukkueen paljon pelaajaurallaan nähnytta ja kokenutta ”Helsingin apuamme ” Juha Kivilehtoa kesken hänen lastenhoitokiireidensä ja näin herra vastaili:
1. Mitäs kuuluu ja minne?
– Hyvää kuuluu ja ihan kotona olen lapsen kanssa leikkimässä, tai lähinnä olen hänen kiipeilypuunaan tässä.
2. Miten on tamperelaistuminen sujunut?
– Pikkuhiljaa, en ihan vielä mielestäni täysin tamperelaiseksi itseäni tunne, mutta sitä kohti tässä mennään.
3. Miten on keskiviikkoisesta Oilers-pelistä palauduttu ja mitäs yleensä ottelun jälkeen joukkueessa tapahtuu?
– Hyvin on palauduttu. No ensin mennään koppiin ja ”clousataan” matsi. Sen jälkeen suoritetaan loppuverryttelyt, mennään kotiin ja syödään hyvin. Tässä vaiheessa kautta, kun pelejä on paljon, niin pyritään jättämään turha hallilla pyöriminen mahdollisimman vähiin. Lepo ja ruokailu ovat tärkeitä palautumisen kannalta.
4. Olet joukkueessa sitä kokeneempaa kaartia. Miten se näkyy tapahtumissa ja annatko jotain vinkkejä nuoremmillesi?
– En tiedä näkyykö se mitenkään. Tunnen kuitenkin itseni nuoreksi enkä koe opastavan sen kummemmin ketään. Jos minulta jotain kysellään, niin silloin koitan toki auttaa parhaani mukaan. Meillä on taitavat ja aktiiviset valmentajat jotka hoitavat nuo hommat.
5. Mitä vinkkejä sinä antaisit junioripelaajille?
– Muistakaa pitää hauskaa. Oli harrastus sitten mikä tahansa, niin siitä pitää nauttia. Avain kaikkeen on se, että tykkää siitä mitä tekee.
6. Olet pelannut ja voittanut pokaalejakin monessa eri joukkueessa. Millä tavoin Classic erottuu näistä muista seuroista vai erottuuko mitenkään?
– Erottuu. Olen tosiaan ollut mukana monessa hienossa seurassa ja yhteistä näille kaikille on intohimo kaikilla tasoilla; seuran johto, valmennus, huolto, pelaajat. Silti, mielestäni Classic on kaikilla tasoilla vienyt nämä kaikkia asiat pisimmälle ja niin ammattimaiseksi kuin lajimme resursseilla on se ollut mahdollista tehdä. Ja tämä kehitys on ollut toki hyvin pitkäjänteistä eli alkanut jo monta vuotta sitten. Itse olen nauttinut tästä nyt vasta vajaan vuoden verran.
7. Osaatko arvioida mitkä ovat ne syyt, joiden seurauksena mestaruutta on juhlittu täällä jo kolmena keväänä peräkkäin?
– Se selvisi minulle hyvin nopeasti. Yksinkertaisesti harjoitusten taso on erittäin kova. Meillä on kova kilpailu treeneissä pelipaikoista ja kokoonpanon ulkopuolelle jää joka kerta oikeasti kovia äijiä. Heidän merkitystään ei saa vähätellä, sillä hekin pitävät huolen siitä, että kaikki joutuvat treeneissä antamaan aina parastaan tai pelaava kokoonpano vaihtuu. Meillä on lisäksi niin kovia johtavia pelaajia, että sekin seikka piiskaa joukkueen päivittäistä tekemistä hyvään suuntaan.
8. Entä tämän illan vastustaja ErVi, millaisia tunteita se herättää ja millaista ottelua odotat?
– No se on minulle kuin kotiottelu. Se pelataan muutaman sadan metrin päässä lapsuusmaisemistani. Lisäksi vastassa on hyviä ystäviä pelaajina. Sellainen on myös heidän valmentajansa ”Amu” (Mika Ahonen). Hän on valmentaja, jonka alaisuudessa liigaurani alkoi. Odotan hienoa ja tasaista ottelua. Amu on saanut joukkueen peliä raiteilleen ja parantaa pitää edellisestä ottelusta, jos ja kun meinaamme pärjätä.
9. Sinä olet yksi niistä, joilla on Eemeli Akolan mukaan joukkueen huonoimmat jutut. Kerro yksi huonoimmista tai vaihtoehtoisesti vastaa Akolan kommenttiin. Saat valita kumman teet.
– Minullahan ei ole ollenkaan huonoja juttuja. Ne ovat ehkä liian fiksuja Akolan standardien mukaan. Ehkä me olemme liian fiksuja näille junioreille.
10. Kuka on ulkoiselta olemukseltaan joukkueenne tyylikkäin ja muotitietoisin pelaaja?
– Juha Kivilehto ja hyvänä kakkosena tulee Aaro Helin.
